Varhain aamulla keittiöstä kuuluu hiippailevia ääniä, rapinaa ja maiskutusta..jaahas kuka onkaan keksi varkaissa?
-Hyss Missy , onko sinun aivan pakko raapia sitä jauhopussia.. Molly kun huomaa, niin siitä ei hyvää seuraa ja Violetta-tätikin alkaa aikamoisen kaakatuksen.
-Keittiön valmistuminen alkaa olla tädin puheiden mukaan loppusuoralla ja se on kuulemma ihan juhlan paikka. Aikuiset kuitenkin rohmuavat kaikki herkut ensin, joten minä poika se en ajatellut jäädä osattomaksi.
-Kun ei nyt Molly vain pyyhältäisi tuosta ovesta.
-Kaukana ei nimittäin Molly taida olla, sillä tiskitkin ovat kesken. Kattila on vielä pesemättä. (Verhojen salusiinit ovat muuten äitini kapioihinsa virkkaamaa pitsiä)
Lautaset kuivuvat jo telineessään.
Liedelläkin tirisee makkarat ja jauhelihapihvit pannuissaan.
-Mutta kuka voisi vastustaa keittiöstä leviävää ihanaa tuoksua?
-Mutta Jonah mitä tämä tarkoittaa, heti kun silmänsä kääntää, niin sinä olet keksi varkaissa ja vielä ihan ilkosillasikin. Molly-raukka makaa vuoteenomana (niin kun ei ole sitä nukkeakaan vielä..heh!) ja minä olen saanut raataa keittiössä. Kaikki tavarat ovat hujan hajan. Hopeat kiillottamatta ja kyntteliköt puhdistamatta. Koita siinä sitten ruokaakin laittaa.
-Täti kiltti herkut tuoksuivat vaan niin ihanalle ja vaatteita minä en löytänyt mistään, aivan kuin maa olisi ne niellyt (niin kun ole saanut aikaiseksi) .
-No eihän se mitään Jonah, otahan hiukan kaakaota, kyllähän se kasvava poika tarvitsee ruokaa.
-Vielä on monta laatikkoa tarkastamatta, että mitä ne pitävätkään sisällään. Mutta Tilda-seinätaulun löysin.
-Ja katso Jonah miten suloiset lasi-possut, eivätkö ne näytäkin hauskoilta tuossa takan reunushyllyllä.
-Ja katsoppas mitä muuta minä löysinkään.
-Oi minun nalleni!
-Niin ihmehän se on että sieltä tavaran paljoudesta mitään löytää..no otatko Jonah makkaroita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti